Hae
Fit Fat Mama

Avioero lapsiperheessä

Tämä on postaus, jonka kirjoittaminen ahdistaa suunnattomasti. Kun tämän julkaisee, asia on vielä konkreettisempaa. Tilanne on nyt sellainen, että me erotaan miehen kanssa. Avioero lapsiperheessä ei ole todellakaan mikään helppo päätös. Kun mukana on lapsia, asuntolainaa, yhteinen arki ja elämä.

Avioero lapsiperheessä

Heinäkuussa lähetin pitkän harkinnan jälkeen avioeropaperit käräjäoikeuteen. Tällä hetkellä meillä on asunto myynnissä ja eletään siis niin normaalia perhe-arkea muuttoon asti kun vaan pystytään. Pyritään siihen, että kaikki sujuisi mahdollisimman hyvin ja lapsille mahdollisimman helposti. Päätös ei todellakaan tullut silirimpsis, vaan se oli pitkän ajan prosessointi. Tämä ei ollut yhteinen päätös, vaan minun.

Alunperin piti kertoa tästä julkisesti vasta sitte kun asunto on myyty ja ollaan muutettu erilleen. Syynä kertomiseen on kaksi : niin sanottu salailu, tai kertomatta jättäminen alkoi ahdistaa ja toinen on se, että jos tämän kautta löytyisi asunnolle ostaja.

Tämä välivaihe on kummallekin osapuolelle hankalaa, koska uutta arkea ja elämää ei pääse aloittamaan ennen kuin asunto on myyty. Jos etsit, tai tiedät ketään joka haluaa Joensuun Karhunmäestä rivitaloneliön lapsiperheen unelmasijainnilta, käy myynti-ilmoituksessa ja sovi esittely välittäjän kanssa.

En halua ruotia julkisesti asiaa liikaa ja haluan kunnioittaa toista.

 

Miten lapset?

 

3-vuotias ei asiaa oikein ymmärtänyt, mutta esikoisella tuli itku tietenkin. Sen jälkeen hän tokaisi kaverinsa nimen, että hänenkin vanhemmat ovat eronneet. Hänellä on siis onneksi yksi ystävä jolla on sama tilanne ja saa vertaistukea. Kertomisesta on jo aikaa melkein pari kuukautta ja sen jälkeen ollaan keskusteltu jonkinverran asiasta. Lähinnä homma tulee lapsen riitatilanteissa esiin, esim. jos hänellä on miun kanssa vääntöä toteaa, että ”oon sitten aina isin luona” ja sama tilanne toiste päin.

Pyritään mahdollisimman tasavertaiseen vanhemmuuteen jatkossakin, mutta fakta on se, että miehen vuorotyön mukaan pitää palettia pyörittää jatkossa vieläkin enemmän. Päätimme käydä myös lastenvalvojalla keskustelemassa, jotta saadaan ulkopuolisen asiantuntevan ihmisen ajatuksia myös asiaan. Pitäisi vaan saada aikaiseksi varattu aika. Käytännön asiat muokkautuu sitten kun oikeasti muutetaan erilleen.

 

Miten asuminen jatkossa?

 

Tavoitteena on se, että kummatkin saadaan ostettua oma omistusasunto ja pankista on saatu tietylle summalle lainalupaus. Ehtona tietenkin se, että tämä nykyinen menee kaupaksi.

 

Meillä on itseasiassa mennyt päätöksen jälkeen paremmin kuin ennen ja pyritään siihen, että hyvät välit säilyy. Vaikka parisuhde päättyy, ei ihmissuhde meidän välillä pääty. Ollaan käyty yhdessä ostamassa tuleviin koteihin tavoita, välillä ollaan itketty, välillä naurettu ja välillä raivottu. Tämä välivaihe on toisinaan todella rankkaa, mutta toivotaan että asunto menisi kaupaksi ja hyvät välit säilyisi jatkossakin.

 

Avioero lapsiperheessä. Nyt se on sanottu siis julkisestikin.

 

 

SEURAA MYÖS

 

SEURAA INSTAGRAMISSA

SEURAA FACEBOOKISSA

17 kommenttia

  1. Jenni kirjoitti:

    Voimia 💖. Meille tuli myös ero, kun poika aloitti koulun. Hänelle se oli kova paikka.

    • tiinafit kirjoitti:

      Kiitos Jenni <3. Meilläkin esikoinen aloitti juuri koulun niin huono aika siinä mielessä, mutta ei voi mitään 🙁

  2. XoXo kirjoitti:

    Meillä toisen lapsen kaveripiiriin tuli 4 avioeroa maaliskuun ja elokuun välille. Isomman lapsen kaveripiirissä kahden kodin perheitä on ollut vuosia. Mitään ei varmaan voi toivoa niin paljon, kuin myötätuntoa ja kunnioitusta ympäröiviltä ihmisiltä 🙏 Itse en uskonut avioliittoon yhtään, vaikka naimisiin halusin. Kymmenen vuoden liiton jälkeen ajattelen, ettei mitään voi pitää itsestäänselvyytenä, ja olisi todella ylimielistä kuvitella, että oltaisiin jotenkin ”turvavyöhykkeellä”, kun näin pitkälle on päästy. Ihmiset muuttuu ja olosuhteet ne vasta muuttuvatkin; kunnioitetaan siis sekä aviossa eläviä että kaikkia muita perhemuotoja. Ilman vertailuja tai yksioikoisia tulkintoja.

    • tiinafit kirjoitti:

      Ihanasti sanottu tuo ”Ihmiset muuttuu ja olosuhteet ne vasta muuttuvatkin; kunnioitetaan siis sekä aviossa eläviä että kaikkia muita perhemuotoja. Ilman vertailuja tai yksioikoisia tulkintoja.” ja täysin totta. Kiitos <3

  3. Jenni kirjoitti:

    Voi Tiina <3 Avioerot ovat aina pysäyttäviä päätöksiä ja voin vain kuvitella kuinka vaikeaa päätöstä on ollut tehdä lapsiperheessä. Lohdutuksen sanoja en osaa sanoa mutta toivon voimia vaikeassa tilanteessa.

  4. Äityliini kirjoitti:

    Arvostan että jaoit tämän blogissasi vaikka aihe on varmasti niin rankka ja tuore. Voimia sinulle ja kaikkea hyvää ikävien asioiden keskelle. Toivottavasti asunto menisi jotta pääsisitte kääntämään uutta sivua elämässä.
    Olet aivan huippu äiti ❤️

  5. Ninni kirjoitti:

    Voimia! 💚

  6. N kirjoitti:

    Olipa surullista kuulla, että eroon on päädytty, mutta toivottavasti asuntoasiat järjestyisivät piakkoin sekä saisitte säilytettyä hyvät välit lapsien, että itsenne vuoksi. Lähipiirissäni on muutamat erot tullut viime vuosina ja on ollut surullista seurata vieressä miten lapset väkisin hiukan kärsivät tilanteesta ja varsinkin jos vanhemmilla ei ole säilynyt puheyhteys.

    • tiinafit kirjoitti:

      Toivon todellakin, että välit säilyy jatkossakin vaikka välillä on kyllä todella vaikeeta tämä 🙁

  7. Piia kirjoitti:

    Itse en ole eronnut mutta vierestä kyllä katsonut. Ja rankinta on ollut äideillä joiden ex on alkanut tapailemaan uutta ja silloin alkaa sääntöjen latelu ja siinä ne välit menee…
    Tiedostakaa jo nyt ja hyväksykää että tulevaisuudessa lastenne elämään saattaa hypätä molempien puolelta uudet aikuiset, kun aika on kypsä. Ja niin olkoon. Siitä ei kannata tapella ikinä. Tsemppiä tulevaan.

    • tiinafit kirjoitti:

      Joo se on varmasti todella hankala paikka kun ex-kumppani löytää toisen. Tässä vaiheessa todella kaukainen ajatus, mutta varmasti joskus tulee kohdalle jommalle kummalle 🙂

  8. Amy kirjoitti:

    Tiina, voimia vaikeisiin hetkiin!

  9. Maisu kirjoitti:

    Paljon voimia! Itse erosin reilu kaksi vuotta sitten kymmenen vuoden suhteesta, naimisissa oltiin, yhteinen asunto ja kaksi pientä lasta. Se oli kyllä todella rankaa ja voin kuvitella tuntemuksesi tällä hetkellä. Olemme olleet koko ajan väleissä ja olemme edelleen, asiat sujuu hyvin. Silti etenkin asunnon myyntiin asti otimme ajoittain yhteen, välillä huudettiin ja raivottiin ja välillä väännettiin kevyemmin, asunnon myynti helpotti PALJON. Ensimmäiset kolme-neljä kuukautta olivat pahimmat, sitten helpotti. Omaan uuteen kotiin pääseminen helpotti oloa myös.
    Näin jälkikäteen voin todeta, että avioero oli elämäni paras ratkaisu siinä hetkessä. Voisin sanoa, että suosittelen, jos ei ole hyvä olla niin oman onnen takia se on välttämätöntä ja tie parempaan. Tänä päivänä olen onnellisempi kuin koskaan. Nyt varmasti sattuu mutta se helpottaa ajan kanssa <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *